Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Viitteen Tieteen ja teknologian Vihreiden eli Viitteen blogissa 5.4.2025.
Planetaarinen terveys on ajattelutapa, joka tarkastelee ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveyttä ja hyvinvointia kokonaisuutena suhteessa maapallon kantokyvyn rajoihin. Ihmisten ja luonnon hyvinvointi ovat monin tavoin riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja ilmansaasteet lisäävät sydän- ja hengityselinsairauksia sekä niihin liittyvää kuolleisuutta. Huolet ilmastonmuutoksesta, ympäristön tilasta ja luonnon kantokyvystä kuormittavat monien henkistä hyvinvointia. Tehomaatalous ja antibioottien liikakäyttö puolestaan lisäävät antibioottiresistenssiä ja uusien zoonoottisten pandemioiden riskiä.
Myös sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittaa ympäristöä. Suomessa jopa viisi prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sote-palveluista. Tästä huolimatta vain harva hyvinvointialue on laatinut ympäristösuunnitelmaa, vaikka Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Onneksi suunnannäyttäjiä on. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut ympäristöohjelman, joka perustuu planetaarisen terveyden periaatteisiin. HUS on luopunut desfluraani-anestesiakaasusta sen merkittävien ilmastovaikutusten vuoksi ja kartoittanut toimintansa päästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 mennessä.
Hyvinvointialueet voivat vähentää päästöjään monin tavoin. Suurin osa päästöistä, jopa 80 prosenttia, syntyy hankinnoista, kuten lääkkeistä, hoitotarvikkeista, sairaalalaitteista ja ruokapalveluista. Noin 10–20 prosenttia aiheutuu kiinteistöjen energiankulutuksesta, kuten lämmityksestä ja sähköstä. Loput 5–10 prosenttia liittyvät liikkumiseen ja logistiikkaan: henkilökunnan työmatkoihin, potilaskuljetuksiin sekä tavara- ja ruokakuljetuksiin.
Näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa. Hankinnoissa voidaan hyödyntää elinkaariajattelua ja asettaa ympäristökriteerejä kilpailutuksiin. Kiinteistöissä voidaan siirtyä uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan sekä parantaa energiatehokkuutta. Etävastaanotot ja digipalvelut voivat vähentää liikkumisen tarvetta ja siten pienentää päästöjä.
Planetaarisen terveyden periaatteita voidaan soveltaa myös suoraan potilastyöhön. Ponnekaasullisen astmainhalaattorin vaihtaminen jauheversioon vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 90 % – vastaten noin 1000–2000 ajokilometriä bensiiniautolla vuodessa. Kotihoidossa lääkejätettä voidaan vähentää siirtymällä annosjakeluun. Kasvipainotteinen ruokavalio tukee sairauksien ehkäisyä ja vähentää maatalouden ympäristökuormaa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiminen autoilun sijaan edistää terveyttä ja vähentää päästöjä. Luonnossa oleskelu laskee verenpainetta, vähentää stressiä ja tukee henkistä hyvinvointia.
Hyvinvointialueiden tulee seuraavalla valtuustokaudella laatia selkeät ympäristötavoitteet. Planetaarinen terveys tarjoaa siihen kestävän ja vaikuttavan suunnan – ihmisten ja ympäristön hyvinvointia edistäen.
Karri Vanttaja
geriatrian erikoislääkäri, pääluottamusmies, väitöskirjatutkija ja aluevaltuutettu
Linkki: Viitteen blogi – tutustu myös muiden Viitteen ehdokkaiden kirjoituksiin alue- ja kuntavaaleissa.